Daniel Janssonin kuusi vuotta kestänyt valmennustaival Ulmin kanssa päättyi ainakin toistaiseksi Bundesliigan lopputurnauksen välierään. Seuraavaksi Janssonia odottavat Tigers Tübingenin päävalmentajatehtävät.

Ulm lähti Bundesliigan lopputurnaukseen hieman yllätyskorttina. Joukkue itsekään ei aivan tiennyt omaa tasoaan muihin verrattuna, sillä vertailukohtaa viime kuukausilta ei ollut. Varsinaisen runkosarjan keskeytyshetkenä Ulm oli kymmenentenä eikä sen menestysmahdollisuuksiin lopputurnauksessa juuri uskottu.

Ulm näpäytti kuitenkin epäilijöitä voittamalla muun muassa Bayern Münchenin alkulohkossa ja putsaten alkulohkon puhtaalla pelillä. Puolivälierissä se murskasi Frankfurt Skylinersin ja taival päättyi lopulta välierissä Ludwigsburgin käsittelyssä.

– Meni kieltämättä yllättävän hyvin. Etukäteen oli vaikea arvioida, miten joukkueet tulevat turnaukseen. En tiedä olimmeko me hyviä vai muut huonoja, mutta olimme joka tapauksessa valmiita pelaamaan. Sen näki heti Bayern-pelistä, että olimme valmiita ja sen ottelun voitto ruokki sitten seuraavaa. Saimme kivan turnauksen aikaiseksi kokonaisuudessaan, Jansson kertaa.

Välieräpari Ludwigsburgia vastaan oli jännittävä, kun ensimmäinen peli päättyi tasan. Toisessa ottelussa Ludwigsburg oli kuitenkin 26 pistettä heittäneen Marcos Knightin johdolla vahvempi 94-85. Ludwigsburg taipui lopulta finaalissa ALBA Berliinille.

– Etukäteen tiesimme, että Ludwigsburgilla on yksilötasolla pelaajia, jotka voivat ratkaista pelin henkilökohtaisella taidollaan. Ikävä meidän kannaltamme, että toisessa ottelussa se oli Marcos Knight, joka pyyhki meidät laulukuoroon. Olisimme voineet miettiä match-upin häntä vastaan paremmin, ja meillä oli ehkä väärä mies puolustamassa häntä ratkaisuhetkillä. Meillä olisi ollut saumat finaaliin, mutta tällä kertaa kävi näin.

Vahva esitys lopputurnauksessa piristi Ulmin muuten vaikeaa kautta. Kokonaisuudessaan Janssonin piti lopputurnausta hyvänä.

– Runkosarja oli kauniisti sanottuna aaltoileva ja turnauksessa huomasi, että nämä ovat ihan eri pelejä. Sen huomasi myös monen joukkueen kohdalla, kun pelaajat olivat vaihtuneet. Kaiken kaikkiaan ihan kiva tapahtuma ja oli piristävää päästä pelaamaan, mutta tämä oli aika irrallinen tapahtuma runkosarjaan verrattuna.

Viimeiseen välieräotteluun päättyi myös Janssonin pitkä ura Ulmin organisaatiossa. Jansson siirtyi Ulmin akatemiajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 2014 ja nousi täksi kaudeksi edustusjoukkueen apuvalmentajaksi. Tämä jäi ainakin toistaiseksi hänen viimeksi kaudekseen Ulmissa, sillä hän teki sopimuksen Saksan ProA:ssa pelaavan Tigers Tübingenin kanssa.

– Täytyy myöntää, että viimeisen matsin jälkeen rotsi oli aika tyhjä. Siinä oli pelaajia, joiden kanssa oli kasvettu yhdessä viimeiset kuusi vuotta – he pelaajina ja minä valmentajana. Se oli haikea hetki ja minulla on edelleen lämpimät fiilikset Ulmin vuosista. Koskaan ei ole helppo hetki jättää mitään seuraa, mutta jos piti valita aika, niin tämä oli mielestäni hyvä aika vaihtaa maisemaa ja hakea uusia tuulia.

– Suhteet Ulmiin ovat edelleen lämpimät ja siitä hyvänä osoituksena se, että käymme muun muassa keskusteluja löytyisikö heiltä meille pelaajia. Olen nauttinut Ulmissa valmentamisesta ensimmäisestä päivästä viimeiseen ja niin kuin hekin sanovat: einmal Ulmer, immer Ulmer.

Janssonin pesti Tigersin päävalmentajana alkaa virallisesti heinäkuun alussa, mutta hänellä on jo ollut toinen jalka Ulmissa ja toinen Tübingenissä. Jansson ehti tehdä myös ensimmäisen kovan rekrytointinsa, kun hän nappasi riveihinsä yliopistokentät jättäneen Susijengin Elias Valtosen.

– Onhan tässä suoraan sanottuna kesäkuu painettu jo kahta duunia. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että teimme sopimuksen Elias Valtosen kanssa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin Elias on meille todellinen ryöstö. Parhaillaan kasataan muuta joukkuetta ja piakkoin toivottavasti saadaan 2-3 saksalaista joukkueeseen. Sen jälkeen voi siirtää katseet sitten ulkomaalaisiin. Jossain välissä olisi ihan kiva pitää ehkä joku lomakin, mutta toisaalta jos on kiva haaste, niin se antaa samalla virtaa. Nyt huomaa, että virtaa riittää vielä.

Ulmissa Jansson sai akatemiavalmentajana keskittyä pelaajien kehittämiseen ilman menestyspaineita. Hyvät tulokset olivat positiivinen sivutuote, mutta pääpaino oli kehittää pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Tübingenissä Janssonilla on myös tulospaineita ja Tigersin päävalmentajan palli on ollut viimevuosien aikana varsin tuulinen. Jansson on Tigersin kuudes valmentaja viimeisen 2,5 vuoden aikana. Hän ei kuitenkaan ota tilanteesta ylimääräistä stressiä.

– En ajattele sitä paineiden kautta, sillä ihmiset luovat itselleen ne paineet. On vain keskityttävä seuraaviin harjoituksiin ja tehdä asiat mahdollisimman hyvin, niin sitä kautta tuloksetkin ovat hyviä. Olen jutellut Tübingenin GM:n kanssa lähes päivittäin ja olemme samalla sivulla siitä, että tässä on kasvuprosessi edessä. Se ei tarkoita sitä, ettemmekö hakisi menestystä, mutta ihan kaikkea ei mitata sillä mitä tulostaululla lukee. Lähdemme tekemään kasvutarinaa ja tavoitteena on, että kauden alussa pelattaisiin ihan kivaa korista ja keväällä olisimme sitten parhaimmillamme.

– Eliaksen rekrytointi osoittaa, että haemme myös sellaisia pelaajia, jotka eivät ole parhaimmillaan vielä tänään, vaan tarkoituksena on kehittää pelaajia paremmiksi. Seura ymmärtää mihin suuntaan olemme menossa ja olemme sen suhteen samalla sivulla, Jansson kertoo tulevasta savotastaan.

Aiheet Jansson Daniel Pääuutiset Suomalaiset ulkomailla