Susijengin avainmiehistöön aina Montpellierin EM-kisakesästä 2015 kuulunut Jamar Wilson, 35, kuvailee päättynyttä maajoukkuekesää investoinniksi tulevaisuuden kannalta.

”Jammun” mukaan kesän kenties merkittävin anti oli joukkueen nuoren kaartin pääseminen peliminuuteille, jonka pitäisi kantaa hedelmää jo 2020-21 EM-karsinnoissa.

Susijengin kesää seuranneet eivät voineet olla kiinnittämättä huomiota siihen, että 1990-luvun lopulla ja vuosituhannen taitteessa syntyneet nuoret pelaajat saivat rutkasti vastuuta miesten maajoukkuepeleissä.

Vastikään Utahiin siirtynyt Mikael Jantunen raivasi tiensä rotaatioon jo 2018-19 MM-karsinnoissa, kun taas kesän 2019 leirityksessä NCAA:ssa viime vuodet pelanneet Elias Valtonen, Hannes Pöllä, Edon Maxhuni ja Andre Gustavson sekä Korisliigan kehittynein pelaaja Aapeli Alanen pääsivät nauttimaan kansainvälisestä pelitemposta.

Eikä nuoriso-osasto jättänyt kylmäksi: Valtonen tyylitteli Serbiaa vastaan 12 pistettä, Maxhuni nosti kymmenellä pisteellään Susijengin takaa-ajoon sunnuntain Venäjä-ottelussa. Gustavson väläytteli kypsää pelinjohtoaan vierasotteluissa Serbiassa ja Liettuassa, Pöllä paini väkivahvasti Serbian Boban Marjanovicia ja Miroslav Raduljicaa vastaan ja Aapeli Alanen pääsi puolustuksellaan Nikita Kurbanovin pään sisään Venäjä-ottelussa.

Susijengin kokenut osasto nyökki päitään hyväksyvästi nuorukaisten otteita seuratessaan.

– Olen todella onnellinen heidän puolestaan. Heistä ei näkynyt pelkoa tai perääntymisenhalua, mikä on todella tärkeää. Jokainen heistä toi energiaa ja erityisosaamistaan jengin käyttöön, Wilson arvioi nuoren miehistön kokonaisesitystä kesällä 2019 Koripalloliiton tiedotteessa.

Wilson uskoo, että nuorten pelaajien pääseminen isoille minuuteille ja mahdollisuus harjoitella ja pelata moninkertaisten arvokisakävijöiden rinnalla auttaa niin vanhempia kuin nuorempia pelaajia jatkossa.

– Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Nuoret pelaajat tarvitsevat kokemusta miesten peleistä ja mahdollisuutta tottua jengiin ympärillä. Vaikka kaikki ei otteluissa mennyt niin kuin olisimme joukkueena tahtoneet, nuorilla kavereilla on nyt käsitys maajoukkuepelien temposta ja fyysisyydestä.

Viisi vuotta Wilsonia

Bronxilaislähtöinen Wilson harjoitteli Susijengin kanssa jo joidenkin vuosien ajan ennen kuin sai postissa tiedon kansalaishakemuksensa hyväksymisestä alkuvuonna 2015. Vielä samana vuonna Wilson veti Suomi-paidan ylleen ja lauloi Maamme-laulua Montpellierin ja Lillen EM-kisakentillä.

Kaksi vuotta myöhemmin koko Hartwall Areena huusi seisaaltaan, kun Wilson veivaili Susijengin jatkoaikavoittoon Ranskasta EM-kisa-avauksessa. Sanalla sanoen: Wilsonista on tullut osa Suomi-koriksen kulmakiviä.

– Olin kokenut ammattilaispelaaja jo astuessani Susijengiin sisään, mutta viimeisen viiden vuoden aikana olen oppinut tuntemaan kaverit ympärilläni niin hyvin, että voin olla paremmin sekä oma itseni että osa joukkuetta, Wilson tuumii.

Wilson kehuu erityisesti Susijengin dynamiikkaa.

– Olemme läheisiä keskenämme ja ammennamme toistemme energiasta. Osaan antaa muille pelaajille tilaa, jos tarve vaatii, mutta osaan myös painaa kaasupoljinta ja ottaa isompaa roolia, jos jengi sitä tarvitsee. Emme ole mustasukkaisia toistemme minuuteista tai heitoista.

Vuosien 2017-19 MM-karsinnoissa Jammun rooli korostui entisestään, kun FIBA:n ja Euroliigan välinen kiista piti Petteri Koposta ja Sasu Salinia sivussa osasta joukkueen otteluita. Wilson show leiskui kuumimmillaan esimerkiksi helmikuussa 2018, kun Wilson tahditti 21 pisteellään ja 11 syötöllään Susijengin voittoon Bulgariasta tai vuotta myöhemmin, kun Wilson liukasteli 29 pistettä kotivoitossa Ranskasta.

– En ole enää niin vikkelä ja nuori kuin 2015, mutta koen olevani aika hyvässä kunnossa edelleen, naurahtaa Wilson.

– Ennen kaikkea koen, että käsitykseni pelistä on laajentunut viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Pystyn nyt auttamaan joukkuettani entistä monipuolisemmin, olemaan nimenomaan pelinrakentaja, pelinjohtaja.

EM-karsinnat: Veteraaneilla jälleen suuri rooli

Kesän 2019 maajoukkueleiritys päättyi sunnuntaina Espoo Metro Areenalla rohkaisevan kirin päätteeksi tappioon Venäjää vastaan. Susijengi pääsee seuraavan kerran tositoimiin helmikuussa 2020, jolloin EM-karsinnat pääsystä vuoden 2021 kisoihin alkavat.

Vaikka neljän joukkueen alkulohkosta kolme etenee kisoihin, lohkon tilannetta mutkistaa Georgialle kisaisäntänä merkitty kiintiöpaikka. Lohkon kaksi muuta joukkuetta ovat hallitseva EM-, MM- ja olympiahopeamitalisti Serbia sekä erittäin suurella todennäköisyydellä vanha tuttu Islanti, joka onnistui puristamaan MM-karsinnoissa Susijengistä voiton kotiyleisönsä tukemana.

Päättyneen kesän leirityksessä rotaatiominuuteille päässeet Valtonen, Pöllä ja Gustavson pelaavat ensi helmikuussa NCAA-liigassa, kuten myös HBA-Märskystä Yhdysvaltoihin siirtyneet Mikael Jantunen ja Ville Tahvanainen, unohtamatta haastajamaajoukkueessa kunnostautuneita Tuukka Jaakkolaa ja Remu Raitasta.

Tämä tarkoittaa, että kokeneelle osastolle Wilson (35)-Tuukka Kotti (38)-Shawn Huff (35)-Mikko Koivisto (32) ja kumppaneille on tiedossa yhä edelleen merkittävä rooli jengissä.

– Veteraanijaosto ei tästä nuorru, mutta meillä on yhä bensaa tankissa. Asetelmassa on muutenkin paljon samankaltaisuuksia MM-karsintojen kanssa. Vaikka vastustajat olivat kaikki erinomaisia ja olosuhteet olivat vaikeat, pelasimme parhaimmillamme todella hyvää koripalloa ja Kiinan kisapaikka oli käytännössä yhden neljänneksen päässä. Meillä on luonnetta, Wilson arvioi tulevia EM-karsintoja.

Ja kuten Susijengin luonteeseen kuuluu, poissaoloja ei kuulu miettiä. Mieluummin keskitytään siihen, ketkä ovat paikalla.

– Kun tarve vaatii, järjestelmä takaa sen, että nuorista kavereista tulee kokoonpanoon pelaajia, joille systeemi ja joukkue ovat tuttuja, Wilson kuittaa.

– Lisäksi suomalaispelaajia on lähtenyt jo sen verran kauan NCAA:han, että heitä alkaa tulla takasinkin. Tänä kesänä debytoineista pelaajista Edon Maxhuni ja Aapeli Alanen ovat käytettävissä karsinnoissa ja kummastakin tulee olemaan apua meille.

Aiheet Pääuutiset Susijengi Wilson Jamar