SuomiKoris.com haastatteli päättyneellä viikolla Helsinki Basketball Academyn päävalmentajaa Antti Koskelaista, jolla on erinomainen näköala suomalaisen juniorikoripallon tilaan. Koskelainen avaa haastattelussa muun muassa mielenkiintoista työtään, havaintoja käynnissä olevasta NBA-kaudesta sekä sarjan yleisestä vaatimustasosta. Lauri Markkastakaan ei sivuuteta.

Työskentelet HBA:ssa, eli Helsinki Basketball Academyssa. Mikä on työnkuvasi ja mikä siinä motivoi eniten?

Päivittäinen työni HBA:n päävalmentajana Mäkelänrinteen urheilulukiossa on huolehtia yhdessä valmennustiimin kanssa kohti uusia ennätyksiään tähtäävien lukio-ikäisten koripalloilijoiden mahdollisimman korkeatasoisesta harjoittelemisesta. Yksinkertaistaen tehtävänäni on pitää huolta siitä, että pelaajat harjoittelevat koko ajan laadukkaasti, korkealla tasolla, eteenpäin kurkottaen. ”Kurkottamisen asenne” vaatii ihmiseltä aina enemmän ponnisteluja, herkkyyttä, sekä tietynlaista jalostushalua, unohtamatta jo olemassa olevien tietojen ja taitojen ylläpitämisen tärkeyttä. Koripallovalmentaminen minulle on tuon asenteen synnyttämistä ja vaalimista, jokainen päivä kerrallaan.

Työssäni kohtaan päivittäin kasvavien suomalaisten tulevaisuuden koripalloilijoiden unelmat ja arjen. Olen onnellisessa asemassa, että saan tehdä työtäni itseensä uskovien, sitoutuneiden ja ahkerien nuorten kanssa. Minulle työni parhaat hetket syntyvät kohtaamisisista ja yhdessä kokemisesta. Päivittäin kuljettu matka nuoren urheilijan rinnalla on itsessään arvokasta. Se pääseekö sen matkan sivutuotteena Lauri Markkanen NBA:han tai joku toinen siviiliurallaan eteenpäin, ei tee kumpaakaan toista arvokkaammaksi. Tärkeintä on matka ja yhteinen kokemus. Suomalaisen koripallon oppi-isän, mormonilähettiläs Robert Petersenin mukaan tärkeintä valmennuksessa on jättää jälkeensä hyvä perintö. Sen totuuden perässä myös minä kävelen päivittäin koripallohallille.

Missä suomikoriksen juniorituotanto kulkee tällä hetkellä verrattuna vaikka viiden tai kymmenen vuoden takaiseen?

Karsastan hieman tuotanto -sanaa tässä yhteydessä. Pelaajapolkumme sen kaikissa muodoissaan on jalostunut vuosi vuodelta, valmiiksi se tuskin tulee koskaan. Aina voi pitää paremmat harjoitukset, aina voi valmistautua paremmin, aina voi olla ahkerampi. Keskeisimpänä tekijänä pelin ja pelaajien kehittymisessä näen osaamisen. Reilut kymmenen vuotta takaperin osaaminen nostettiin koripalloliiton tulevaisuusstrategiassa tärkeimmäksi asiaksi ja tästä seuranneet toimenpiteet, kuten valmennusosaamisen kehittäminen systemaattisen valmentajakoulutuksen ja vaatimustason nostamisen avulla sekä maajoukkuetoiminnan tiukka yhdenmukaistaminen, ovat auttaneet lisäämään osaamista läpi kansallisen koripallokentän. Mielestäni meillä on tällä hetkellä kasvava joukko oikeinkin ammattitaitoisia ihmisiä tekemässä töitä harjoituksissa päivittäin nuorten pelaajien rinnalla erilaisissa rooleissa ja kehityksen eri vaiheissa. Oman työni näkökulmasta tärkeitä ankkureita suomikoriksen pelaajapolun edelleen kehittymisessä ovat SUSI All Stars -leiritys ja sitä seuraavat nuorten maajoukkueohjelmat Euroopan mestaruuskilpailuineen sekä valikoitujen pelaajien valmentautuminen HBA-ohjelmassa. Laadukas valmentajien peruskoulutus, joka toinen vuosi käynnistyvä huippukoripallovalmentajatutkinto sekä vuosittaiset nuoriso- ja minivalmennusseminaarimme ovat niin ikään tärkeässä roolissa valmentajien osaamisen kehittymisessä.

Onko seuraavaa suomalaista NBA-pelaajaa nähdäksesi lupa odottaa nopeammin kuin Hannon ja Laurin välillä aikaa kului?

Toivottavasti. Suomalaisen koriksen kehittymisen näkökulmasta tämä ei ole ehkä kuitenkaan se kaikista olennaisin kysymys. Tärkeämpää lienee päivittäinen kehittymisen eteen tehtävä työ ja se, että koripallon pariin hakeutuu vastaisuudessakin lajista kiinnostuneita ja urheilua rakastavia nuoria. Tässä toki esikuvilla, kuten Laurilla, on tietysti keskeinen merkitys. Meidän kannattaa muistaa myös naispelaajamme tässä kohtaa. Muun muassa 17-vuotias naisten maajoukkuepelaaja Avak Kuier on herättänyt käsitykseni mukaan tällä saralla suurta kiinnostusta.

Mitkä ovat olleet kiinnostavimmat havainnot kuluvasta NBA-sesongista?

Mielestäni huomionarvoista on ollut NBA:n seuraamisen räjähdysmäinen kasvu täällä koti-Suomessa. NBA on taas ”kuumaa kamaa”. Laurin erinomaiset otteet kentällä ja luonnollinen vetovoima on toki laukaissut kotimaan valtamedioiden kiinnostuneisuuden liigaa kohtaan mutta ilmiöstä voi löytää myös yhdysvaltalaista koripalloa kohtaan piilossa ollutta ”fanituspotentiaalia”, joka liigan ympärillä käytävästä vilkkaasta some-keskustelusta on havaittavissa.

Valmennuksellisesta näkökulmasta tämä kuluva ja myös jo muutamat edelliset kaudet NBA:ssa ovat olleet ilman muuta kiinnostavia. San Antonio Spursin aloittama kurinalainen ja Warriorsien omalla easy going -tyylillään jatkama trendi kollektiivisesta pallon ja pelaajien liikkeestä yhdistettynä merkittävään kolmen pisteen heittouhkaan on ollut varmasti kaikille valmentajille tärkeää oppimisen aihiota. Houston Rockets näyttää vieneen heittojen odotusarvon per pallonhallinta -ajattelun pisimmälle tällä hetkellä omassa pelaamisessaan. Yhteistyöhön perustuva puolustuspelaaminen automaatiovaihtamisineen sekä hyvin rakennetut puolustuslevypallopelaamisen konseptit näyttäisivät tulleen vastavoimaksi supertähteydelle ja isolation -koripallolle. Selkeänä trendinä voidaan nähdä myös syvyyssuunnan liikkeen mahdollistavien sekä kenttää levittävien senttereiden merkitys menestyville joukkueille (Clint Capela, Houston; Aaron Baynes ja Al Horford, Boston Celtics; Pau Gasol, San Antonio Spurs) vastavetona perinteisemmälle selkä koria kohti -voimakoripallolle.

Millaiset ominaisuudet korostuvat, jos mielii nyt ja tulevaisuudessa raivata tiensä maailman kovimpaan sarjaan?

Ahkeruus, nopea ajattelu ja -oppimiskyky sekä soveltuvuus yhteistyön koripalloon, atleettisuus, nopeus ja kolmen pisteen heittotaito.

Lauri Markkasen debyyttikausi on ollut menestys. Onko Lauri päässyt yllättämään sinut?

Niin… no sanotaanko näin, että Lauri on varmasti täyttänyt omat odotuksensa, se lienee tärkeintä. Laurin parhaimpia ominaisuuksia on syvä rakkaus peliä kohtaan sekä vahva kyky adaptoitua uudelle kilpailutasolle ja keksiä keinoja selviytyä siinä. Tärkeintä tässäkin on minusta katsoa eteenpäin. Koripalloilijaksi kypsyminen on pitkä prosessi ja uran huippuvuodet sijoittuvat jonnekin 26-34 -ikävuoden tietämille. Tämän tiedän myös Laurin tiedostavan ja voimme olla varmoja, että Lauri tekee päivittäin töitä kohti tuota päämäärää.

Mikä joukkue haastaa keväällä ja kesällä vahvimmin Golden State Warriorsin? Miten hallitseva mestari voisi olla mahdollista kaataa?

Kilpailu lännen kotiedusta on vielä auki. Kilpailu tästä käytäneen Warriorsin ja Houstonin välillä, se kumpi tähän tarraa lienee vahvoilla menemään finaaleihin. Näkisin näistä kahdesta Golden Staten olevan kuitenkin muuntautumiskykyisempi joukkue pelattaessa pitkiä pudotuspelisarjoja. San Antonio tuo terveenä ollessaan oman vipuvartensa lännen pudotuspeleihin. Siirtoikkuna umpeutuu ensi kuussa ja se muuttanee asetelmia ainakin idässä. Boston on varmasti jokaisen valmentajan suosikkijoukkueita ja näkisin, että heidän puolustuksellaan ja Kyrie Irvingin ilmiömäisellä pallollisella taituruudella lännen jättiläiset ovat haastettavissa.

Antti Koskelaisen vinkit mitä kannattaa seurata NBA:n kevätkaudella?

Boston Celticsin palloscreen -puolustamista, Lauri Markkasen korille ajamisen sekä post -pelin kehittymistä ja Gregg Popovichin lehdistötilaisuuksia.