Moni ennakoi Salon Vilppaalle vaikeaa uudelleenrakennuskautta sen jälkeen, kun kevään 2016 menestysryhmä hajosi yhtä rotaatiopelaajaa lukuun ottamatta kokonaan. Syöksyyn sijaan Vilpas viihtyy marraskuun ensimmäisen kolmanneksen jälkeen runkosarjan kakkossijalla. Suurimpia syitä salolaisten vahvaan syksyyn on parasta kauttaan pelaava Matias Ojala, 27.

Kautta edeltävät harjoitusottelut sujuivat salolaisilta taapertaen, mutta heti Korisliigan runkosarjakauden käynnistyttyä Vilppaan viikinkipursi on seilannut vahvaan myötätuuleen.

Salolaiset aloittivat kautensa voitoilla KTP:sta, Pyrinnöstä, BC Nokiasta ja Lapuasta, ja vaikka joukkue notkahti hivenen kuun taitteessa, vierasvoitto Joensuusta ja kotivoitto Kobrista kertoivat, että Vilppaan alkukauden menestys ei ollut sattumaa.

– Harjoitusotteluissa tuli vähemmän onnistumisia, mutta kauden alku on ollut sen verran hyvä, ettei voi valittaa. Me ollaan nuori joukkue emmekä ole juurikaan pelanneet yhteen, joten sitäkin tärkeämpää oli saada itseluottamus kohdilleen varhaisessa vaiheessa kautta, miettii ensimmäistä kauttaan Salossa viihtyvä järvenpääläislähtöinen Ojala.

Vilpas rakensi Saloon mitalikelpoista palapeliä pitkin viime kautta, ja viimeiset palaset loksahtelivat kohdilleen helmi-maaliskuussa viimeisten pelaajahankintojen (Sherman Gay, Alex Vaenerberg) ja faniryhmä Vilpas Ultrasin aktivoitumisen myötä.

Kevään 2016 henki vaikuttaa Salossa edelleen. Ensimmäisten kuukausien perusteella Ojala on valmis sanomaan Saloa yhdeksi Suomen merkittävimmistä koripallopaikkakunnista.

– Salohalli punttisaleineen ja pukuhuoneineen on yksi Suomen parhaista areenoista. Vierestä löytyy uimahalli ja saunat. Vilpas Ultras ja muu salolaisyleisö pitää huolen siitä, että pelaaja saa lähteä jokaiseen matsiin fanien tuki takanaan. Olen aika monta korispaikkakuntaa nähnyt ja kyllä Salo menee ihan kärkeen, Ojala hehkuttaa Koripalloliiton tiedotteessa.

Viime kaudella Vilppaan kotimaiseksi johtajaksi nousi Juho Nenonen, joka pääsarjauransa parhaan kauden tahkottuaan sai allekirjoitettavakseen unelmasopimuksen Argentiinasta. Nenonen on yhä sillä tiellään.

Ojala tuotiin Saloon pitkälti Nenosen rooliin, eli puolustuspäässä kovaa työtä tekeväksi, kokeneeksi hustle-pelaajaksi, joka käyttää vapaat heittopaikat niiden tarjoutuessa.

Ojala on osoittanut jo aikoja sitten arvonsa puolustuspään roolipelaajana, mutta Salossa Ojala on puhjennut kukkaan myös hyökkäyspäässä. Osoituksena tästä Ojala on kohonnut Vilppaan alkukauden parhaaksi kotimaiseksi korintekijäksi (9,6p/ottelu).

– Suurin positiivinen muutos tälle kaudelle on ollut se, että olen löytänyt itseluottamukseni. On pitkälti valmentajankin (Joonas Iisalo) ansiota, että pääsen jatkamaan kentällä, vaikka tekisinkin jonkin virheen joskus, Ojala kuvailee.

– Koko uranhan ajan olen yrittänyt kehittää hyökkäyspelaamistani, mutta uskon, että tässä vaiheessa uraa itseluottamus on suurin yksittäinen tekijä. Kun onnistumisia tulee, ne ruokkivat lisää onnistumisia.

Myös puolustuspäässä Ojala on kehittynyt jättiharppauksin. Eräänlainen oivallus nähtiin viime kaudella, kun Ojalasta kasvoi Bisonsin VTB-liigajoukkueen rotaatioon puolustuspään luottopelaaja Moskovan TsSKA:n, BC Himkin ja Uniks Kazanin kaltaisia joukkueita vastaan.

– Ehkäpä itsellenikin tuli yllätyksenä, kuinka hyvin pärjäsin VTB-liigassa. Uskon sen kokemuksen antaneen paljon eväitä tälle kaudelle. Vaikka vastassa oli joskus Venäjän maajoukkuemiehiä, koskaan ei tullut sellaista oloa, että olisin ollut pikkupoika aikuisten miesten seassa.

Aiheet Ojala Matias Vilpas