Suomi-koriksen Hall of Fameen neljä uutta jäsentä

Suomalaisen koripallon Hall of Fameen on valittu neljä uutta jäsentä. Suomalaisen naiskoriksen kaikkien aikojen pelaaja Lea Hakala sekä jo edesmenneet valmentajalegenda Robert Petersen, seitsemän kertaa EM-lopputurnauksessa pelannut Timo Lampén sekä takamiesvelho Jorma Pilkevaara nostavat Hall of Fameen valittujen koripallovaikuttajien lukumäärän kuuteentoista.

Hall of Fameen voidaan valita suomalaisen koripallon hyväksi tehdyssä työssä ansioituneita pelaajia, valmentajia, erotuomareita, järjestö- ja seuraihmisiä tai muita koripallon parissa toimineita henkilöitä. Valinnoista vastaa laaja-alainen asiantuntijaraati, jossa on mukana mm. Koripalloliitto, Koripallosäätiö ja Suomen Urheilumuseo.

Hall of Fameen on valittu aiemmin jäseniä vuosina 2009, 2010 ja 2012. Aiemmin Hall of Fameen valitut jäsenet ovat Kari Liimo, Raimo ”Spike” Lindholm ja Kalevi Tuominen (2009), Jouko Heikkinen, Gerald Lee senior, Risto Lignell, Anssi Rauramo, Kalevi ”Monni” Sarkalahti sekä Tapio Sten (2010) ja Pentti Salmi, Hilkka Hakola ja Esko Karhunen (2012).

Kunnianosoituksen kävi pokkaamassa Hartwall Areenalla Suomi – Iso-Britannia -maaottelun yhteydessä Lea Hakalan lisäksi jo edesmenneiden legendojen omaiset.

Lea Hakala

Suomalaisen naiskoripallon kaikkien aikojen pelaaja Lea Hakala (s. 1960) pelasi neljälle vuosikymmenelle ulottuneen aktiiviuransa aikana 251 naisten maaottelua ja voitti 16 naisten Suomen mestaruutta. Molemmat lukemat ovat Suomen koripalloennätyksiä – kummatkin sukupuolet huomioiden.

Hakala heitti urallaan uskomattomat 10 308 pistettä ja voitti sarjan korikuningattaruuden kahdeksan kertaa (paras kausi 1980/81, keskiarvo 30,9). Hakala edusti kaudesta 1975/76 lähtien Suomessa Lahden Sampoa, Lappeenrannan NMKY:ta, Forssan Alkua, Pussihukkia sekä Panttereita.

SM-sarjakoripallon lisäksi Hakala on pelannut yliopistokoripalloa USA:ssa sekä ammattilaisena Italian sekä Espanjan pääsarjoissa.

Suomi-paidassa Hakala johdatti Suomen kolmesti EM-lopputurnaukseen. Vuonna 1981 hän oli Italiassa pelattujen EM-kisojen korintekijätilaston ykkönen 18,9 pisteen keskiarvollaan. Myöhemmin hänet valittiin Euroopan joukkueeseen.

Timo Lampén

Timo Lampén (s. 1934–1999) edusti Suomea maaotteluissa 132 kertaa (pistekeskiarvo 13,0/ottelu), ja hän oli mukana mm. Tokion olympialaisiin selvinneessä maajoukkueessa. Lampén pelasi kaikkiaan seitsemän kertaa EM-lopputurnauksessa (1953–65) ja urakoi niissä 61 ottelua 10,1 pisteen keskiarvolla.

Lampén on edelleen eniten EM-lopputurnauksissa mukana ollut suomalaispelaaja, jonka lisäksi hän on Suomen miesten maajoukkuehistorian eniten pisteitä EM-lopputurnauksissa heittänyt pelaaja.

Suomen pääsarjassa Lampén edusti koko uransa ajan Lahden NMKY:tä. Lampén oli SM-sarjan korikuningas peräti viitenä pelikautena.

Lampén oli lisäksi ensimmäinen suomalaispelaaja NCAA:ssa. Lampén pelasi suomalaisittain historiallisessa Brigham Youngin yliopistossa kaudella 1960/61 kaikkiaan 22 ottelua ja upotti niissä 123 pistettä.

Robert ”Petteri” Petersen

Robert Petersen (1928–2003) on yhdysvaltalaissyntyinen valmentaja, joka kuului suomalaisen koripalloilun ”vakiokalustoon” jo 1950-luvulta alkaen.

Petersen saapui Suomeen ensi kerran mormonilähetyssaarnaajana vuonna 1949 ja siirtyi Kuopion ja Turun kautta pääkaupunkiseudun koripallomarkkinoille. Petersen on yhä tänä päivänä eniten otteluita Suomen miesten maajoukkueen peräsimessä valmentanut päävalmentaja 234 A-maaottelullaan. Petersen ja Kalevi Tuominen johdattivat vuosien 1959–67 välillä Suomen maajoukkueen Euroopan kuudennelle sijalle sekä Tokion olympialaisiin.

Petersen kuului vielä vuonna 1995 Suomen miesten maajoukkueen valmennusjohtoon. Petersenin ”oppipoika” Henrik Dettmann nousi viime syyskuussa Suomen koripallomaajoukkueiden kaikkien aikojen voitokkaimmaksi päävalmentajaksi yhdessä Kalevi Tuomisen kanssa.

Petersen valmensi lisäksi SM-sarjassa Panttereita vuosina 1963–73 sekä 1989–91. Hän työskenteli vuodesta 1974 lähtien Koripalloliiton koulutus- ja valmennuspäällikkönä.

Jorma Pilkevaara

Jorma Pilkevaara (1945–2006) kuului Suomen miesten maajoukkueen syömähampaisiin sen menestyksekkäimmällä vuosikymmenellä, 1960-luvulla. Pilkevaara johti Suomen peliä mm. Tokion olympiakisoissa 1964 ja kolme kertaa EM-lopputurnauksessa – mukaan lukien vuonna 1967, jolloin Suomi sijoittui kotikisoissaan kuudenneksi ja Pilkevaara valittiin turnauksen tähdistöviisikkoon.

Kaikkiaan ”Pilkku” Pilkevaara pelasi urallaan 158 miesten maaottelua vuosina 1964–72 ja juhli peräti viisi kertaa Pohjoismaiden mestaruutta.

Mestaruussarjassa Pilkevaara edusti kasvattajaseuransa ToPon lisäksi Tapiolan Honkaa ja Turun NMKY:ta. SM-tasolla hänelle kertyi peräti 20 pelikautta. Suomen mestaruudella Pilkevaaran taidot palkittiin seitsemän kertaa, ja urallaan Pilkevaara ehti pelata myös yhden kauden myös Ruotsin mestaruussarjassa (Helsingborg).

Suomen Urheilutoimittajat valitsi Pilkevaaran vuoden koripalloilijaksi 1966, 1967, 1968 ja 1973.

Lähde: www.basket.fi